topbar

Pallautetta

Vanha soittaja myhäilee

"Kiitos Antti sun ja Erakoiden levystä.

Vanha singer-songwriter täällä Pispalassa myhäilee tyytyväisenä. Olet taas mennyt eteenpäin lauluntekijänä. Myös musiikillisesti jälki on kypsempää, bändi toimii. Tekstien iskevyys ja pelkistys on parantunut. Ehkä johtuen ulkomusiikillisista inspiraatioista levystä huokuu myös positiivisuus ja luovuus - uskoisin, oman elämän pohjalta. Taiteilija tarvii muusansa, jotta tekstiä syntyy.

Vaikka asunkin täällä Pirkanmaalla aivan toisella murrealueella ja olen siihen tottunut, silti aina pohjoispohjalainen murre kuulostaa mukavalta, kunhan sitä ei korosta liikaa. Yleiskielisyys lisääntyy kiitos median, internetin ja muuttoliikkeen. Kun lauloin yhdessä Mansesteri-räppiryhmän kanssa biisimme Tampere II yli 20 000 ihmiselle keskustorilla Tapparan voitonjuhlissa, oli tunnelma huima. Sitten tuli ilvesläinen Kanervan Mika (valokuvaaja, ent. huippukiekkoilija) sanomaan: Miten sinä Mikko voit kannattaa Tapparaa, kun sen pelaajat on kaikki traktorin tuomia? Minä sanoin: Mika, minäkin olen traktorin tuoma ja kuulun vielä traktoripuolueeseen... Käy muuten tsekkaamassa Youtubesta tuo Mansesteri featuring Alatalo: Tampere II. Kertosäe on mun ja Rinteen. 

Musiikkityylien sekamelska on hieno levyllänne, jopa punk ja proge tosiaan tuli mieleen. Erityisesti miellytti tuo sarkastinen Espoo-Vantaa, itsekin kun olen tuota Bemböle-porukan kritiikkiä harrastanut. Juice lauloi espoolaisten ässästä. Ja muun Suomen puolustaminen on aina paikallaan, kuten Siirtomaasuomen lauluissa.

Juoksuaika ja Kesämirkku (hauska reggae, tuo mieleen naapurini Salon Hessun saundin) muistuttaa monen lauluntekijän omia fiiliksiä, kun luvaton rakkaus sekoittaa pään. Ilman tätä ei syntyisi biisejä paitsi J.Karjalaisella mielikuvituksen kautta. Esim. naapurillani Hanhiniemen Paulilla, ei enää luvaton, rakkaus italialaisnaiseensa kuuluu biiseissä. Vaikka Juice vihasi juorulehtiä, ilman naisia ei olisi ollut Leskistä. Lauluissaan hän ne aina paljasti kuitenkin.

Altaan alle on edelleen ajankohtainen. Eikös se Siuruan allas nyt lopulta kuopattu? Varmasti altaan tulo on ollut traumaattinen Yli-Iissäkin aikoinaan paikallisille, joiden kodit jäivät veden alle.

Erityisesti lauluissasi näkyy kaveruus (esim. Hankihiihto). Ystävät on kallis asia. Olen iloinen puolestasi. Varsinkin eduskuntatyön vuoksi tahtoo tuo ystäväpiiri tulla laiminlyödyksi. On niin fast life, vaikka pitäisi olla slow lifea ainakin enemmän.

Talakkunapuuro, jankki ja rössypottu toimii meikäläiselle, vaikka eivät olleetkaan mieliruokia Kiimingissä. Aamut kyllä aloitin talakkunalla. Joskus ostan aitoa Lumijoen talakkunaa Pispalaan, kun käyn Oulussa. Musta makkara korvaa rössyn.

Kävin juuri Itä-Suomessa äänittämässä yhdessä Huojuva Lato-kantribändin kanssa. He kutsuivat vieraileviksi solisteiksi edesmenneen Myllykosken Pekan, Raittisen Jussin ja Petterssonin Ilkan (Maalaismaisema). Minä lauloin heidän versionsa kappaleista Pohojanmaan Junasa ja Kotisaunan lauteilla. Siitä tuli nuo murteet mieleen.

Oma suosikkibiisini teiltä oli Cheap Trick. Meidän Eeron suosikit Kiss ja Alice mainittiin. Ja jopa Alwarit, täytyy kertoa Mikalle. Ramblerssit muistan kyllä. Musiikillisesti tuo biisi toimii hyvin. Bowiemainen Humanoitit toimii myös., välillä tulee Arto Paasilinnamaista huumoria esiin.

Jarkko juoksee on itse asiassa aika traaginen tarina. En valitettavasti ehtinyt nähdä TTTssä laestadiolaisuudesta kertovaa näytelmää, vaikka siinä pääroolissa oli ihana Eriikka Väliahde (syntyisin Oulusta). Oma pojantyttäreni Ronja on TV-2:n Uudessa päivässä ja näytteli juuri Suruttomissa (Työmiehen vaimo) missä Eriikka näytteli v. 2004. Olimme samaan aikaan katsomassa Eriikan kanssa vielä aloittelevaa Ronjaa. Varmaan muistat minun satiirini Saarna, ei siitä sen enempää, mutta vakava aihe tuo Jarkon kohtalo, jos ei ehkäisyä saa käyttää.

Rock-bändiparodia sattuu. Noista puolisokeita, yölläkin mustalasisia heeboja on joka kaupungissa. Joku kirjoitti, että se on Juicen ja Alatalon vika, kun ne keksi sen Manserokin, niin kaikki työttömät soittajat tulvii Manseen asumis-, työttömyys- ja toimeentulotuelle. Kansantulo siksi sakkaa kasvukeskuksissa. Mansessa riittää elämäntaparokkareita, Kalliossa ne soittaa ruokapalkalla.

Kaiken kaikkiaan, vallan henkinen ja hauska kokemus jälleen tuo levynne. Ei muuta kuin eteenpäin valitsemallanne uralla. Tällainen aina innostaa itseäkin taas musiikkiin. Politiikka tulee ja menee, laulut jää!

Hyvää kevään jatkoa Antti sinulle ja ryhmällesi!

Ystävyydellä."

Alatalon Mikko

lauluntekijä


Pieni puna nousi poskille

"Eilen kuuntelin työmatkalla teidän uutta lättyä ja kyllä tulin hyvälle tuulelle, tais pieni punakin nousta vanhan akan poskille. Ehdoton suosikkini on Oulun huonoin bändi. Todistaa, että osaatte nauraa itsellenne. Minäkin taisin hohottaa ihan ääneen biisiä kuunnellessani. Että kiitosta vaan tästä musiikillisesta ilotulituksesta jälleen kerran."

Sari Heliövaara, Kangasala

 

Hulluutta

"Hyvvää, hullua menua".

H. Tapio Hanhela, Oulu

 

Uusi Beatles?

"Tämä kappalehan (Altaan alle) kuulostaa ihan Beatlesilta."

Kiiminkiläinen nainen

 

Hymyä huuleen

"!! Se teidän levy on minusta hyväntuulen levy. Huomaa aina hymyilevänsä kun sitä kuuntelee."

Jaana Watilo, Oulu

ITE-taiteilija Ervasti

Antti Ervasti ja Erakot: Kaakkurin lento. Ameeba Records 2017
Kolmanteen levyyn yltänyt Erakot jatkaa samoilla eväillä. Seitkytlukuhenkistä purkkapoppia paukutellaan isolla tunteella. Välillä soitto on niin luomua, että lanta haisee. 
Ervasti tarinoi vahvalla Oulun seudun murteellaan kotiseutunsa menosta ja havainnoi ympäröivää maailmaa, on oman elämänsä Havukka-ahon ajattelija.
Maailmalle haistattelu kiteytyy laulussa Espoo–Vantaa. Siinä Ervasti niputtaa vaivattomasti koko Ruuhka-Suomen yhdeksi asuinkelvottomaksi lähiöhelvetiksi. Biisissä Ervasti tosin tunnustaa pelkonsa: ”Vähän on vaikia kitkiä puhheesta Oulun murretta. Pakko on vaan yrittää, muuten ne pilikkaavat.” – ja kaipaa ”savusaunaa Ervastissa”. 
Uhittelussa on tietenkin aimo annos ITE-taiteilijan sarkasmia – niin kuin laulussa, jossa nainen on ite piru. Ervastin veistelemät biisit ovatkin ITE-taidetta (itse tehty elämä) puhtaimmillaan ja sellaiselle on aina tilausta. Mies on pihalle tekemistään veistoksistaan ylpeä ja niistä saa ohikulkija olla mitä mieltä tahansa. Revi siitä.  
Tommi E. Virtanen

Kalevan levyarvostelu perjantaina 8. syyskuuta 2017